Kaakon taide tekee projekteja ja tapahtumia parantaakseen taiteilijoiden toimeentuloa ja asukkaiden sekä matkailijoiden tilaisuuksia kohdata taidetta. Projekteja tehdään taiteen ehdoilla eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektit antavat mahdollisuuden kehittää uutta tai kokeilla asioita, jotka ovat havaittu muualla hyviksi.

 

Kuvataiteen asema valtion rahoituksessa -selvitys

 

Suomessa kuvataideala on jäänyt resursoinnissa selvästi jälkeen muihin taiteenaloihin verrattuna ja taiteilijamäärään suhteutettuna. Tieto paljastuu Kaakon taiteen taidejohtaja Anna Vilkunan ja kuvataiteilija Hannele Romppasen selvityksestä Taiteilija tahtoo elää työllään – Kuvataiteen asemasta valtion rahoituksessa. Tekijöiden mukaan tarvitaan vähintään neljä miljoonaa euroa lisää, jotta kuvataide saadaan nostettua rahoituskuopasta lähemmäksi muita taiteenaloja. Selvityksen on  julkaissut Suomen Taiteilijaseura.

 

Selvitys on luettavissa pdf-muodossa: Taiteilija tahtoo elää työllään – Kuvataiteen asemasta valtion rahoituksessa

 

Anna Vilkunan ja Hannele Romppasen selvitys tekee näkyväksi sen, miten budjetti- ja veikkausvoittoeurot jakaantuvat eri taiteenaloille, suoraan taiteilijatukeen ja rakenteisiin. Julkaisua varten tekijät ovat käyneet läpi opetus- ja kulttuuriministeriön myönnöt taiteelle ja kulttuurille vuoden 2012 osalta. Kuvataiteen vertailukohdiksi ovat valikoituneet tanssi-, näyttämö- ja säveltaide. ”Alat valikoituivat mukaan muun muassa siksi, että niiden parissa on tapahtunut kehitystä, joka voisi toimia positiivisena esikuvana kuvataiteelle”, kertovat Vilkuna ja Romppanen.

 

Näyttökuva 2015-04-09 kello 8.23.53

 

”Kuvataiteen ja esittävien taiteiden välinen ero on rakenteellinen: Esittävillä taiteilla on valtakunnallisesti kattava ammattiteattereiden, vapaiden ryhmien ja aluekeskusten verkosto. Rakenteet työllistävät taiteilijoita vakinaisesti, ja tarjoavat isolle joukolle työtilaisuuksia. Taiteen vapaan kentän kohentamiseen tehdyt toimenpiteet eivät ole vielä ulottuneet kuvataiteeseen asti, vaikka taiteenalana se edustaa kokonaisuudessaan juuri vapaata kenttää”, arvioivat Vilkuna ja Romppanen.


Julkaisu paljastaa, että muihin taiteenaloihin verrattuna kuvataide on syvässä rahoituskuopassa. Kuva- ja näyttämötaidetta yhdistää lähes samansuuruinen, noin kolmen tuhannen taiteilijan joukko. Vertailu osoittaa, että näyttämötaiteen tuki oli vuonna 2012 noin 58 miljoonaa euroa suurempi kuin kuvataiteen tuki. Kuvataidetta rahoitettiin kaikkiaan 8,4 miljoonalla eurolla kun näyttämötaiteelle osoitettiin 66,6 miljoonaa euroa. Näyttämötaiteen tukiin ei ole laskettu mukaan Kansallisoopperalle ja Kansallisteatterille myönnettyjä varoja.

 

Taiteilija tahtoo elää työllään muistuttaa, että taiteessa toimeentulo perustuu palkkaan, myyntiin, tekijänoikeuskorvauksiin sekä apurahoihin. Vilkunan ja Romppasen mukaan kuvataiteessa kaikki nämä neljä taiteen tulolähdettä ovat heikkoja.

 

Esittävät taiteet hyötyvät rakenteista, kuvataide kärsii niiden puuttumisesta

 

Taiteen edistämiskeskuksen keväällä 2014 julkaisema Taiteilijan asema 2010 –tutkimus käsitteli yksilön tasolla samoja kysymyksiä kuin Vilkunan ja Romppasen julkaisu. Taiken tutkimus toteaa, että kuvataitelijoista noin kolmannes elää köyhyysrajan alapuolella. Taustalla ovat samat ongelmat, jotka myös Vilkuna ja Romppanen havaitsivat. Selvityksessään he avaavat ongelmaa rakenteiden puuttumisen kautta.

 

Tekijät tarjoavat myös ratkaisuja kuvataiteilijan aseman parantamiseksi. Kuvataiteen aseman tasavertaistaminen muiden taiteenalojen rinnalle vaatii sekä yksittäiseen kuvataiteilijaan suoraan kohdistettuja toimenpiteitä että rakenteiden kehittämiseen suunnattua toimintaa.

 

Lähtöhinta näille teoille on neljä miljoonaa euroa. Vuosittainen lisäys budjetti- ja veikkausvoittovaroihin pitäisi kuvataiteessa kohdentua muun muassa näyttöapurahojen kaksinkertaistamiseen ja työskentelyapurahojen asteittaiseen lisäämiseen sekä alueellisten verkostojen vahvistamiseen. Lisäksi Suomeen tarvitaan Ruotsin MU-sopimuksen kaltainen sopimuskäytäntö taiteilijoiden ja valtion tukea nauttivien museoiden välille.

 

Anna Vilkuna on Kaakon taiteen taidejohtaja ja toiminut taiteen kentällä eri tehtävissä liki 20 vuotta. Hannele Romppanen on vapaa taiteilija ja taiteilijajärjestö MUU ry:n entinen puheenjohtaja.

 

 

Visuaalisten alojen verkosto VISTA, Etelä-Karjalan osahanke

 

VISTA, Etelä-Karjalan osahankkeen päätavoite on luoda Etelä-Karjalaan visuaalisten alojen verkosto, joka edistää taiteilijoiden toimeentuloa. Tätä varten VISTAssa mm. kerätään tietoa taiteilijoilta, tehdään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, kehitetään taiteen soveltavaa käyttöä ja kokeillaan uutta mm. uutta tapahtumaa Lappeenrantaan ja suunnitellaan taidekirjastoautoa. VISTAa rahoittaa Etelä-Karjalan liitto ja Lappeenrannan kaupunki.

 

 

Kymenlaakson Kulttuurikäytävä 2013-2014

 

Kymenlaakson Kulttuurikäytävä -hanke tavoittelee maakunnan kulttuuritoiminnan vahvistamista ja kansainvälistämistä, uusien ideoiden synnyttämistä ja verkostoitumista edistämistä. Kaakon taiteen osalta Kulttuurikäytävä tarkoittaa mm. pop up -gallerioita Haminaan, Kotkaan ja Kouvolaan. Kaakon taiteen osalta projektia rahoittaa Taiteen edistämiskeskus, Kaakkois-Suomi, Kotkan kaupunki sekä Kymenlaakson liitto. Kymenlaakson Kulttuurikäytävä on monen osatoteuttajan hanke, jota hallinnoi Cursor Oy (Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö).